Tuottavuushyppy

Kehitys tapahtuu portaittain. Kun olemme saavuttaneet alemman portaan ja seisomme sillä vakaasti, pystymme nousemaan ylöspäin seuraavalle portaalle. Kehittyminen on määrätietoista taapertamista eteenpäin, jossa välillä tulee takapakkeja. Kokeilemme jotain ja opimme onnistumisista sekä tapahtuneista virheistä.

Viime vuonna sanastoomme vakiintui sana tuottavuushyppy. Ymmärtäisin hypyn tässä yhteydessä niin, että pysyvää parannusta tulee saada aikaan nopeasti. Tuottavuus on sitä, että saadaan aikaan enemmän vähemmillä resursseilla. Tuottavuushyppy tarkoittaa sitä, että pysyvästi pitäisi saada aikaan enemmän vähemmillä resursseilla. Moni pelkää tämän tarkoittavan, että teet enemmän töitä, mutta sinulle maksetaan vähemmän. Tai näin ainakin se on helppo ymmärtää. Eikä tämä ajatus kuullosta varmaan kenestäkään hyvältä.

Tuottavuushypyssä on todellisuudessa kysymys virheiden radikaalista parantamisesta ja sitä kautta laadun parantamisesta. Meidän pitäisi siis pystyä korjaamaan työssämme olevia turhia ja virheellisiä asioista. Tutkimusten mukaan Suomessa päivittäin tehtävistä kaikista työsuorituksista 30-40 % on turhaa, hukkaa tai se jollain tavoin epäonnistuu. Kääntäen ajatellen tekemästämme työstä vain n. 60-70 % onnistuu. Kukaan ei halua tehdä virheitä ja turhaa työtä eikä kellään olisi siihen aikaa, mutta silti niihin ja niiden korjaamiseen kiireen keskellä kuluu päivittäin yli kolme tuntia! Meillä on aikaa sählätä, mutta ei korjata sitä aiheuttavia syitä. Hölmöläisten hommaa!

Virheet johtuvat enimmäkseen väärinymmärryksestä, virheellisestä ohjeistuksesta tai jopa sen puutteesta. Hukka ja turha työ aiheutuu esim. päällekkäisyyksistä, vääristä rutiineista ja ajattelemattomuudesta. Hyvin usein myös työn tekijän valmiudet ja onnistumisen edellytykset työsuorituksen tekemisessä ovat puutteelliset. Nämä ovat seurausta siitä, että johtaminen ei ole sillä tasolla kuin tuottavuushyppy tai edes tuottavuusaskel edellyttäisi.

Tuottavuushypyn tekeminen edellyttää sitä, että johtajat sallivat työn tekemisen muutoksen ja kokeilut paremmista menetelmistä. Toisin sanoen kaikilla tasoilla on haastettava organisaation totutut tavat ja uskomukset. Jotta voimme haastaa toimintamme, pitää meidän ensin uskaltaa kyseenalaistaa toimintamme. Siellä ne parannuskohteet ovat piilossa. Uusien, parempien tapojen systematisointi ja käyttöönotto parantaa virheet.

Työpaikalla tulee olla työntekijöiden ja johtajien välillä olla todellinen yhteisymmärrys tavoitteena olevasta paremmasta tilanteesta, parannettavista kohteista sekä menetelmistä miten parannusta tehdään. Lisäksi tälle polulle täytyy antaa aikaa ja parantamistyö täytyy tehdä mahdolliseksi. Parhaimmillaan se on innostavaa yhteistä salapoliisityötä korjattavien asioiden löytämiseksi. Kokeilkaapa!

Kirjoittajan missiona on auttaa tekemään sujuvampaa työtä ja kannattavampia yrityksiä